Näin on

Päivän Sana

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.

1. Kor. 13:1

Noin sanotaan tänään tuolla sanalaatikossa ja tuohon uskon kuin seinään. Tieto muuttuu ja katoaa, samoin voima ja kauneus. Maallinen mammona voi kadota hetkessä. Jopa eletty elämä voi haihtua ihmisen muistista, jos sairaus särkee persoonan ja riistää muistot, mutta yksi on joka kestää yli ajan ja paikan.

Rakkaus on valo, joka näyttää oikean tien. Se auttaa valinnoissa silloinkin, kun tarjolla on vain kehnoja ja vieläkin kehnompia vaihtoehtoja. Rakkaus hoitaa ja parantaa. Rakkaus kantaa yli vaikeidenkin aikojen. Ei todellinen rakkaus ole sokea, vaikka inhimillinen himo joskus onkin. Rakkaus päinvastoin auttaa näkemään totuuden ja se on kaunis, koska se on Jumalan luoma ja alunperin hyvää.

Toki helisevä vaski ja kilisevä kulkunenkin kuulostavat usein kauniilta. Kannustuspuheita ja tyhjiä lupauksiakin kai joskus tarvitaan uskoa ja toivoa nostattamaan. Lopun edessä ja ylikin ainoa mikä kestää on sittenkin rakkaus . Isä Jumala on se rakkaus ja Jeesus Kristus hänen Poikansa. Siitä iloitsen ja kiitän myös tänään.

Rakkaus on uusiutuva luonnonvara

Joskus vuosia sitten juttelin miespuolisen ystäväni kanssa, joka oli yhden lapsen isä. Hämmästyin kovasti, kun tuo mies sanoi, etteivät he vaimonsa kanssa ole edes harkinneet useampia lapsia, koska heistä tuntui, etteivät he mitenkään pysty rakastamaan useampaa pientä ihmistä yhtä paljon kuin sitä ainokaista.

Minusta se oli hassu ajatus ja on yhä edelleen. Toki aika ja voimat voivat loppua kesken. Taloudellista tilannettakin on hyvä ajatella ja elinolosuhteita. Tila voi asunnosta loppua kesken, mutta ei ikinä ihmisen sydämestä. Rakkaus on alati uusiutuva luonnonvara. Sitä riittää rajattomasti ja usein se auttaa selviytymään myös monista arjen hankaluuksista.

Minulla ei ole lapsia, mutta perheemme on silti suuri. Siihen kuuluu paljon karvaisia nelijalkaisia jäseniä ja pari höyhenpukuistakin. Vaikka en ole koskaan mielessäni verrannut lapsia ja lemmikkieläimiä toisiinsa, enkä koe, että lemmikit ovat minulle mitään lapsen korvikkeita (yhtä hyvin voisi kysyä ovatko lapset joillekin lemmikin korvikkeita), tiedostan, että molemmat ovat persoonia. Sekä pienillä ihmisillä että lemmikkieläimillä on yksilölliset tarpeensa. Niihin jokaiseen syntyy omanlaisensa vuorovaikutussuhde ja jokaisesta tulee omalla tavallaan tärkeä.

Rakkaus, jota tunnemme toisia ihmisiä tai muita elollisia kohtaan, ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se tuo jotain hyvää ja kaunista maailmaan. Lisäksi rakkaudella on taipumus herättää vastakaikua. Lämpöön vastataan lämmöllä, huolenpitoon huolenpidolla ja rakkautta kyllikseen saanut jakaa sitä usein mielellään myös eteenpäin. Onhan rakkaus uusiutuva, uutta luova ja ihmeellisesti eheyttävä voima.

Rakkaus on..

Toissapäivänä oli pikkusiskoni häät. Viitisenkymmentä lähintä sukulaista ja ystävää kokoontui juhlimaan yhtä maailman suurimmista ihmeistä: rakkautta. Että joku voikin vielä nelikymppisenä löytää itselleen sopivan puoliskon ja uskaltaa lähteä rakentamaan yhteistä tulevaisuutta. Se on toiveikasta jos mikä! Kun kummallakaan ei ole painolastinaan entisiä liittoja tai lapsia, on siinäkin mielessä helpompaa aloittaa yhdessä puhtaalta pöydältä.

Isoasiskoa itketti, kun oli aika laulaa morsiusparille onnittelulaulu, vaikka iloisesta tapahtumasta olikin kysymys. Onnea ja siunausta silti mielessäni heille rukoilin. Laulun sanat menivät näin:

Tytön hiukset punaista kultaa. Pojan hymy kuin aurinko.
Lupauksen toisilleen antaa, rakastaa he tahtovat.

Olkoon rakkautenne kuin kukkiva puu,
jonka tuoksusta keväässä huumaantuu
ja kun kukkien aika on tuuleen lentää,
se kauneimman sadon kasvattakoon.

Olkoon rakkaus suojana teille, tuulet maailman se torjukoon.
Runko vahva tukena teille tahto vaikka horjukoon.

Olkoon rakkautenne kuin kasvava puu,
jonka katveeseen ystävät kokoontuu.
Olkoon juurenne maassa ja yllänne taivas,
jonka valoon oksanne kurkottakoon.

Rakkauden silmälasit

Vasta eilen mietiskelin itsekin sitä, miksi kaukaa katsottuna asioita ja ihmisiä on niin helppo arvioida väärin. Kun uskaltaa mennä, tai pääsee, lähelle ei voi välttyä näkemästä sitä ainutlaatuista kauneutta, jonka Luoja on jokaiselle suonut.

Saara Reimanin Filosofian puutarha -blogissa on tänään YouTube -linkki, jonka liittäminen suoraan ei onnistu, mutta tässä on osoite: http://www.youtube.com/watch?v=9lp0IWv8QZY

Tuota pätkää katsoessa meikäläisellä nousi iho kananlihalle ja alkoi itkettää. Joskus onneksi käy hyvin, mutta miten monet tässä maailmassa tulevatkaan ohitetuiksi, aliarvioiduiksi ja mitätöidyiksi sangen pinnallisin perustein.

Aurinkolasien viereen optikkoliikkeeseen olisi minun mielestäni hyvä pystyttää semmoinen teline, josta myydään rakkauden silmälaseja, sellaisia, jotka auttavat meitä näkemään olennaisen ja suodattavat pois kaiken toisarvoisen, joka peittää todellisen kauneuden tässä maailmassa. Olisikohan jollain kiinnostusta sellaisten keksimiseen... Ehkä ei, sillä sellaisten lasien yleistyminen voisi haitata aika monen muun tuotteen myyntiä. Ainakin kosmetiikkateollisuus taitaisi moisia henkeen ja vereen vastustaa..

Rakkaudesta

Minusta on surullista, että monien mielessä ja kielessä sana "rakkaus" on varattu pelkästään parisuhderakkaudelle. Miten niin merkitykselle asialle onkin kielessämme niin vähän sanoja - vai olisiko syynä se, että rakkaus on liian suuri asia sanoihin puristettavaksi.

Minua suorastaan loukkaa se Veikkauksen mainos, jossa miehet on laitettu kuvailemaan, mitä heidän mielestään on rakkaus, eikä sanoja tunnu löytyvän. Kun he keksivät yhdistää käsitteen jalkapalloon, niin johan alkaa puhetta pursuta.

Raamattu sanoo "niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, mutta suurin niistä on rakkaus". Samoin siellä sanotaan Jumalan olevan rakkaus. Minä olen aina ajatellut että siinä on oikeastaan kaikki, mitä ihminen henkisesti elämäänsä tarvitsee. Jos vaikkapa korinttolaiskirjeen kolmattatoista lukua lukee tarkasti, huomaa, että siinä kuvailtuun rakkauteen sisältyy sekä Aristoteleen että monien muiden filosofien hyveiden kokoelmat, nykyaikaisen sosiaalipsykologian perustieto ja monissa muissakin uskonnoissa ilmenevä kanssakäymiseen liittyvä viisaus.

Monessa mielessä rakkaus on myös elämää ylläpitävä voima. Minulle se on aina ollut sitä ihan konkreettisesti ja mitä tarvitsevammaksi fyysisten ja psyykkisten rajoitusteni vuoksi tulen, sitä selvemmin kirkastuu myös rakkauden merkitys.

Joka päivä saan ottaa Jumalan , toisten ihmisten ja oman eläinperheeni hyvyyttä ja huolenpitoa vastaan lukemattomin eri tavoin. Yhtä tärkeää on myös antaa rakkautta takaisinpäin. Eikä se tarkoita pelkkää tunnetta tai tekoja, vaan myös rukousta, ajatuksia ja virittäytymistä huomaamaan toisten tarpeet sekä iloa siitä, että voi antaa ja on joku joka haluaa ottaa vastaan. Rakkauden kautta olemme yhteydessä toisiimme, Jumalaan ja koko luomakuntaan. Rakkaus on myös kaikkein voimakkain muutosvoima.