Hitsi, että minä olen tästä ylpeä. Olen nimittäin ihan itse siemenestä tuon orvokin kasvattanut ja minulle se on tällä hetkellä maailman kaunein ja ihmeellisin kukka, siitäkin huolimatta että taimitarhalta saisi samanlaisia ja komeampiakin vitosella kymmenen kappaletta. Tämä on ensimmäinen joka tänä keväänä kylvämistäni kukkii. Olen tunnollisesti sitä hoivannut: kastellut, lannoittanut ja karaissut kuljettamalla viikkokausia säiden mukaan edestakaisin ulos ja sisälle.
Ja kuitenkin..ilman sitä pientä, suurta ihmettä, siementä, johon kätkeytyy uuden elämän salaisuus, en olisi saanut tuota ihanaa kukkaa...ja kuka onkaan luonut meille veden, mullan, kasvun ja yhteyttämisen ihmeen? Voi Luoja kiitos, että olen taas saanut leikkiä sinun hiekkalaatikossasi ja pitää näin hauskaa!
Ja kuitenkin..ilman sitä pientä, suurta ihmettä, siementä, johon kätkeytyy uuden elämän salaisuus, en olisi saanut tuota ihanaa kukkaa...ja kuka onkaan luonut meille veden, mullan, kasvun ja yhteyttämisen ihmeen? Voi Luoja kiitos, että olen taas saanut leikkiä sinun hiekkalaatikossasi ja pitää näin hauskaa!
Katselin pitkään tuota ihmeellisen kaunista kukkaa ennen kuin luin tekstisi. Siitä selvisi kauneuden salaisuus.
VastaaPoistaIhanan värinen orvokki! Sait kokea siemenestä syntymisen ihmeen. Ihanaa.
VastaaPoistaSehän se niin ihmeellistä onkin,
VastaaPoistaettä pienenpieni musta piste
pannaan multiin ja sieltä tulee
jotakin aivan Ihanaa esille!
Lastenlapsi kysyi, että
onko ne kukat rutussa sen
siemenen sisällä, ja että
jos ei kastele niitä siemeniä,
niin ne jääkö ne ruttuun?
-Jää ne!
Ajatus koosteena edellisistä kommenteista: jos ei ihmisen sisällä olevaa kauneutta kastele rakkaudella, se kukka ja kauneus, eli hengen hedelmä jää kovan kuoren sisälle ruttuun... Kyllä lapset tietää :-)
VastaaPoista