tiistai 20. tammikuuta 2009

Kaikella on tarkoitus

Kaikella on tarkoitus. Niin haluan ajatella. Kun ihminen toimii, on hänellä yleensä siihen syy ja usein myös päämäärä, jota kohti pyrkiä. Tarvitaan myös liikkeelle laittava ja toimintaa ylläpitävä voima. Ilman sitä ainakin minun pyrkimykseni jäävät voimattomaksi kaipaukseksi.

Tämän blogin tarkoitus ja teema on toivo. Sitä kohti pyrin. Sitä etsin ja tavoittelen. Unelmaa minulla ei enää ole, mutta Toivo ei kuole koskaan. Se ON olemassa jossain ,vaikken sitä pystyisi aina näkemään.

Minulla on jo ennestään muita blogeja. Niissä näkökulma maailmaan on toinen. Tähän pyrin kokoamaan ajatuksia, jotka ovat itselleni tärkeitä, mutta eivät välttämättä kaikille muille avaudu. Uskon Kolmiyhteiseen Jumalaan. Kristinusko on elämäni perusta. Silti haen hengen ravintoa laajasti myös muunlaisesta kulttuurista ja kirjallisuudesta. Jos se jotakuta kammoksuttaa, nyt on hyvä hetki sulkea sivu tai palata joskus paremmalla ajalla lukemaan.

En tahdo tästä blogistani erilaisten näkemysten taistelukenttää, joten kommentointi riitaisaan sävyyn ei ole suotavaa. Elämässäni on tuskaa ja ristiitoja riittävästi ilman mieltä pahoittavien blogikommenttien pohdiskeluakin. Jos ajattelet toisin ja tahdot tuoda sen julki, ole hyvä ja perusta oma blogi sitä varten. Ehkä ilmaannun joskus lukemaan.

Syy, miksi ryhdyn näitä(kin) ajatuksiani julkisesti kirjoittelemaan on yksinkertaisesti se, että saan itse paljon iloa, toivoa ja rohkaisua toisten teksteistä. Jos joskus voin jakaa sitä eteenpäin merkitsemällä tänne muistiin jonkin toivoa herättävän tai ylläpitävän löydön tai oivalluksen, on se minulle ilo ja toteuttaa tämän blogin tarkoituksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti