Varjoa ja heijastusta

Jää taakse eilinen. Huomisesta vielä mitään tiedä en.
Tänään tämän hetken lahjaks sain.
Sen elää tahdon kuin se olis ainoain.

Ei pelko valtaa saa. Toivo suurempi on tuskaa kuolemaa.
Sen valo kirkastaa edessämme tietä,
joka kotiin johtaa.

Ei elämää ilman kipua.
Ei valkeaa ilman mustaa.
Tämä aika on kaipausta,
varjoa ja heijastusta,
kohti aamun sarastusta kulkemista.

Kun puhuu hiljaisuus, Luojastansa kertoo luonnon kauneus.
Tänään tämän kaiken lainaks sain.
Sen rakkaudella valmisti mun Jumalain.

Tämän ainoan elämän, samalla kauniin ja kipeän, elän
Häneen turvaten, kiittäen ja toivossa muistaen:

Ei elämää ilma kipua.
Ei valkeaa ilman mustaa.
Tämä aika on kaipausta,
varjoa ja heijastusta,
kohti aamun sarastusta
kulkemista.