Ilo

Tänään valitsen ilon, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi tarjolla. Katson hangella telmivää koiranpoikasta ja käännän kasvoni aurinkoon. Annan hymyn tulla kivun ja kyynelten läpi. Ihmeellistä, miten samaan aikaan voi kokea tunteiden koko kirjon surusta iloon, ahdistuksesta vapauteen. Joskus välähdysenomaisesti sitä tajuaa, että kaikki on läsnä kaiken aikaa. Ei tarvitse kuin ojentaa kätensä ja tarttua kiinni toivoon, valoon ja mielenrauhaan. Miksi en tee niin useammin?