![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9QHh2UcZDL2bk3oOCtQlttM9LglxItKqzNPhUzqYoXPDiHdkeJf9sluYGPUi5TpBBLe-ze03j0cKFo1WwIMtFe5LktGIR8xqEmC2pWaIsX_Jdf5mAOjtDEimlSwlzH_XIoyh2B8rrOWvS/s320/kes%C3%A4.png)
Mistä mahtoikaan Villiminttukissa uneksia luumupuun juurella kaksi kevättä sitten..
Teemana toivo tai ainakin sen etsiminen. Näkökulmana ojentautuminen sen mukaan, mikä ei vielä näy. Muistiinmerkittyjä toiveikkaita ajatuksia itselle ja ystävällismielisille kanssaihmisille. Toivonmurskaajat hakeutukoot muualle.
Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen. Niinkuin paimen pitää huolen laumastaan, kun hän on lampaittensa keskellä ja ne ovat hajallaan, niin minä pidän huolen lampaistani, ja minä pelastan ne joka paikasta, minne ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä.
Hes. 34:11-12 (KR33/38)
Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää. Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.
2. Kor. 9:6-7John Naish saarnaa kirjassaan riittävyyden filosofiaa. Hänen mielestään länsimaiset ihmiset voisivat aidosti paremmin, jos he pohtisivat välillä millainen elintaso heille riittää.
– Jos meille riittää vaikka kymmenen vuoden takainen elintaso, miksi pitäisi nyt kauhistua siitä että kansantuote putoaa nyt kriisissä muutaman prosentin verran?
Naishin mielestä oman riittävyystason määrittely on avain onneen. Sitten kun jotain asioita on tarpeeksi, kaikki siihen lisääminen on turhaa.
– Tietysti jokaisella tämä riittävyyden raja on erilainen. Mutta markkinatalouden koneisto uskottelee meille, että aina on hankittava lisää, koskaan ei saa tyytyä siihen miten hyvä auto tai matkapuhelin sinulla juuri nyt on, Naish väittää.