sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Elämän iloja

Mitä tarvittaisiin, että oppisin arvostamaan tämän rajallisen elämäni pieniä suuria iloja: koiranpentujen leikkiä lumessa, orvokintaimia ikkunalla, jokapäiväistä leipää ja rakkautta, jota joka tapauksessa niin monin tavoin saan antaa ja ottaa vastaan.

Tänään kylvin purkkeihin kolmea lajia basilikaa. Mies valmisti ihanaa ruokaa: homejuustolla kuorrutettuja uuniperunoita ja muhennosta soijasuikaleista ja paprikasta. Pienimmän koiran yskä on paranemaan päin ja ulkona aurinko paistaa.

Jospa edes hetkeksi kääntäisin katseeni valoon ja unohtaisin tämän sisimpäni syvän pimeän.

1 kommentti:

  1. Ihminen on vähän kuin etana,
    ei ne tuntosarvet aina
    ole törröllään, etanallakin
    ne silmät ovat niitten
    törröjen päässä, silloin
    kun on, ilon tunto,
    sitä riemullisempi........

    VastaaPoista