Tekemätön työ

Liisalle jo edellisen postauksen kommenteissa väitin, että täällä meillä hoitamattomat hommat voivat vaikka haukata kiinni housunpersuksiin. Se on ihan totta, kuten kuvasta näkyy. Tällä kertaa uhrina on tosin vanhempi koiranpentu.

Tänään on kuitenkin jostain syystä soinut päässäni hyvin kauan sitten tekemäni, aika kompelötekstinen laulu, jossa on kuitenkin tämänhetkiseen olooni sopiva ajatus.

Elämätön elämä

Aamu on valoisa, mutta mieleni harmaa:
toive tänäänkin turha on, sehän on varmaa.
Ei prinssiä valkoisella ratsullaan, ei lottovoittoa,
mainetta kunniaa.

Elämätön elämä hiertää kivenä kengässä.
Tekemätön työ eniten voimia syö.
Kauanko aiot jatkaa ontuen matkaa.
Elämätön elämä, tekemätön työ.

Et näe maailmaa, joka on sulle avoin,
kun tuulta tavoitat joka päivä niin monin tavoin.
Unelmistas linnoitusta rakennat.
Aika rientää, mutta yhä vain odotat.

Elämätön elämä..

Jos uskaltaisit kuulla totuuden ääntä,
katsoa silmiin, suojakilpes pudottaa,
katseesta Jeesuksen näkisit rakkauden,
elämän tarkoituksen ja rohkeuden.

Elämätön elämä..