lauantai 21. maaliskuuta 2009

Odottamisesta

Odottaminen epävarmassa tilanteessa on raskasta, kun ei tiedä onko tulossa hyvää vai pahaa - useimmiten kai kuitenkin jotain siltä väliltä.

Odottaessa aika kuluu helposti hukkaan. Joskus takavuosina mietin linja-autossa, kuinka monta viikkoa tai kuukautta elämästäni onkaan tullut vietettyä matkalla jostain jonnekin. Vähintään kuukausia, arvelen, mutta tuskin sentään hukkaan heitettyä aikaa.

Liian helposti tulee ajateltua, että vain päämäärällä on merkitystä, vaikka matkustaminenkin on ihan täyttä elämää. Saattaahan tie olla kuoppainen ja autossa ahdasta. Voi olla, että valot ovat lukemiseen liian himmeät ja matkapahoinvointikin vaivaa. Mitään näkyvää ei ehkä niinä tunteina saa aikaan, mutta elämää sekin silti on yhtäkaikki.

Jotkut eivät saa sitäkään. Heidän elämänsä sammuu ennenkuin oikeastaan alkoikaan. Miksi siis hukata näitä ainutkertaisia hetkiä odottamiseen, keskeneräisyyden ja epävarmuuden murehtimiseen. Tulee, mitä tulee. Se, mikä on olennaista, on kaikki tässä. Huominen pitää kyllä huolen itsestään.

1 kommentti:

  1. Tuttua on.
    Samoja mietin usein.
    Keskeneräistä kaikki
    on, ja siksi jää!

    Lohdun Sana
    Jeremiassa:
    15:11 Herra sanoi:
    "Totisesti, minä
    kirvoitan sinut,
    niin että sinun
    käy hyvin;!

    Jumalan lapsen
    käy vain hyvin,
    näytti
    miltä näytti,
    tuntui miltä tuntui!

    VastaaPoista