keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Malja ystävyydelle

Tämän illan keväiseen kuulauteen
meidän laulumme kaikukoon.
Arjen huolet, ikävä ikuinen
hetkeks mielistä haihtukoon.

Takkatuliko lämmittää?
Katselen ystävää.
Hymysi valaisee, naurusi soi.

Maljan ystävyydelle me nostamme tänään.
Ehkä huomista ei tulekaan,
mutta hetkessä tässä on rakkaus läsnä.
Ilo pisaroi, kitara soi.

Tämän illan lauluihin, hilpeyteen,
pieniin sanoihin, katseeseen
syksyn tullen palaan ja muistoissa teen
löytöretkiä menneeseen,

mutta nyt oomme tässä
ja sävelmässä
yhdessä ilo ja haikeus soi.

Maljan ystävyydelle me nostamme tänään,
ehkä huomista ei tulekaan,
mutta hetkessä tässä on rakkaus läsnä.
Ilo pisaroi, kitara soi.

2 kommenttia:

  1. Niin,
    onkos muuta
    yhteistä aikaa,
    kuin nyt?

    Takkatuli
    lämmittää
    juuri nyt!

    Haikea laulu soi:
    nyt!

    Miksi sitä
    ei osaa olla
    tässä ja nyt?

    VastaaPoista
  2. Ihana ystävyysruno/laulu. Ystävyys on niin hieno juttu, että sille kannattaa nostaakin malja, vaikka joka päivä.

    VastaaPoista