perjantai 17. huhtikuuta 2009

Valo

Joskus elämän raunioilla, omien rakennelmien romahdettua, suojaisa kattokin sortuu ja yllättäen avautuu tila uusille näköaloille. Jospa en jäisikään tuijottamaan omaa rappiotani ja harmauttani, vaan nostaisin kasvoni taivaan kutsuvaan valoon...

1 kommentti: