Kissa kiitoksella elää

"Kissa kiitoksella elää", väittää vanha sananlasku, joka ei taida pitää paikkaansa. (Ei se elä kuulemma perunoillakaan - ainakaan Vinskin mielestä, joka tuossa mököttää tyhjän ruokakupin ja kanoille matkalla olevien perunoiden vieressä). Silti olen sitä mieltä, ettei hyvän palautteen merkitystä pidä vähätellä.

Ihmisten toiminnalla on useimmiten jokin syy ja merkitys. Tavoittelemme asioita, jotka ovat meille jostain syystä arvokkaita ja vaivannäön arvoisia. Arvostuksemme puolestaan rakentuvat pitkälti tiedostamatta, ympäristöstä ja kokemuksista saamamme palautteen perusteella.

Kasvatustieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että kehuilla ja kannustuksella on oppimisen ohjaamisessa tehokkaampi vaikutus kuin rankaisulla ja kieltämisellä. Jos ihminen tavoittelee sitä, mitä haluaa, kasvattajina ja opettajina tärkein tehtävämme voisi olla motivaation ja innostuksen herätteleminen hyviin asioihin.

Mielenkiintoista tässä ilmiössä on se, että se toimii kehämäisesti: kun kasvattaja tai opettaja on innostunut asiastaan ja opetettavistaan, vastakaiku on yleensä positiivista ja se toimii kasvattajalle innostavana palautteena entistä parempiin suorituksiin.

Itse sain muutama viikko sitten käydä tekemässä pienen pätkän opettajan sijaisuutta eräässä koulussa, jossa olen ennen eläkkeelle jäämistäni ollut töissä. Eilen sain välikäden kautta hyvää palautetta lukion ekaluokkalaiselta pojalta. Mieltäni lämmitti tavattomasti, kun hän sanoi minun olleen paras opettaja, joka heillä on siinä koulussa ollut. Puhuin heille kuulemma niinkuin ihmisille ja koska olin innostunut opettamastani asiasta, onnistuin tartuttamaan innostukseni myös heihin.

Tässä kohtaa itselleni luontaista olisi mitätöidä saamani kehut monenlaisilla, sinänsä ihan perustelluilla selityksillä. Kehujen ja kiitosten vastaanottaminen ei ole helppoa edes tällä tavoin epäsuorasti. Omat virheet ja vajavaisuus paistaa räikeänä silmien edessä. Tuntuu, etten ansaitse sellaista palautetta niin kauan kuin minussa on tämä toinenkin puoli.

Luulen, etten ole ainoa, joka positiivista palautetta saadessaan tuntee näin. Usein näytämme sen ulospäinkin ja myös siksi toisten kehuminen on meille vaikeata. Tilanne voi tuntua nololta ja kehuja voi tuntea itsensä typeräksi, jos toinen ei ilahdukaan, vaan ponnekkaasti mitätöi hänen sanomaansa.

Kissan puolesta en mene puhumaan, mutta kyllä minulle joillakin kehuilla on kovastikin merkitystä. Hyvä palaute antaa uskoa siihen, että omalla toiminnalla on merkitystä ja rohkaisee pyrkimään entistä parempaan. Hyväntahtoisuus kannustaa hyväntahtoisuuteen ja syvällä sisimmässään jokainen varmasti osaa erottaa pinnalliset kohteliaisuudet aidosta palautteesta.

Minä elän näillä kiitoksilla nyt ainakin pari päivää ja entistä innokkaammin jaan kiitosta myös muille aina tilaisuuden tullen, sillä tottavieköön se tuntuu hyvältä.